Minne olenkaan joutunut?

Päätin lähteä vastakkaiseen suuntaan minne auto oli mennyt. Jalkani oli vain pahentunut ja eikä sitä yhtään helpottanut se, että nilkutin pitkin loputonta tietä.
Olin nilkuttanut tunnin verran tietä pitkin, ja vihdoinkin aloin näkemään asfalttia.
Olin päässyt yleiselle tielle ja näin kyltin parin sadan metrin päässä nilkutin kyltin kohdalle "5 Km Ikaalinen".
Mitä helvettiä, olin joutunut Ikaalisiin. Laskeskelin, että oli ollut 3-4 tuntia tajuttomana. Lähdin nilkuttamaan kohti Ikaalisten keskustaa.
En ollut käynyt paikassa sitten lapsuuden aikojeni, kun vanhempieni kanssa kävimme Ikaalisten kylpylässä.
Kylvyn minä nyt tarvitsinkin. Haisin vanhalle viinalle ja virtsalle.
Vaatteenikin pitäisi vaihtaa.
Päivä jatkoi hämärtymistään illaksi, kun vihdoinkin pääsin Ikaalisten keskustaan.
Siellä oli hiljaista. Kukaan ei liikkunut. Lopulta löysin baarin, joka oli auki. Nilkutin sisälle ja pyysin yhden oluen ja jalalleni hieman jää pussia.
Paikan pitäjä tuhahti vain ja kävi hakemassa mitä tarvitsin. Paikka haisi kauhealta, jopa minä tunnuin porukan hyvä hajuisimmalta kaverilta. Porukka näytti todella kalpealta ja kaikki olivat vaan hiljaa ja tyhjensivät oluitaan.
Saatua jäitä jalkaani minua alkoi ramaisemaan ja kysyin, että löytyisikö yö sijaa.
Tarjoilija tuhahti ja venkoili puheellaan.
Lopulta kysyin, että kai Ikaalisten kylpylä on vielä olemassa.
Tarjoilija nyökkäsi hieman vastahakoisesti. Kysyin häneltä, että pistä pääsisin nopeinten paikalle, kun jalkani oli hieman huonossa kunnossa. Samalla, kun koitin saada jonkinlaista vastausta tarjoilijalta huomasin hieman levotonta liikehdintää muista asiakkaista takanani.
Päätin jättää porukan rauhaan ja päätin vielä hieman kiduttaa itseäni kävelemisellä. Onnekseni Kylpylä oli muutaman sadan metrin päässä ja kävelin sisälle.
Se oli kaukana lapsuuden loistosta. Ravintolan pöydissä nuokkui smokkiin pukeutuneita miehiä ja naisia kauniissa hameissaan. Meni infopisteelle ja pyysin huonetta.
Mahdollisimman halpaa pariksi päiväksi. Tiskineiti hieman takerteli ja tuntui, että en olisi kauhean tervetullut, mutta pienellä vänkäämiselläni sain huoneen salanimellä Elias Saarijärvi. Lähdin kävelemään kohti huonettani ja huomasin, että paikassa oli todella pysähtynyt meininki, mutta en jaksanut enempää jäädä ihmettelemään, koska minulla oli hirveä väsy ja jalkaani särki.
Lopulta pääsin huoneeseeni ja menin minijääkaapille ja otin sieltä kasan jäitä jalalleni ja pari pikkupulloa viskiä pääni turvotukseen. Juotuani pikkupullot vaivun syvään uneen.