Pako

Juuri, kun olin päässyt auton ovelle ja meinasin avata oven. Kuulin poliisi auton sireenien huudon ja aloin laahustamaan kohti metsää.
Toivoin samalla mielessäni, että toivottavasti Justukselle ei käynyt huonosti, mutta nyt ei ollut aikaa tarkistamaan hänen kuntoaan.
Kuulin takaa poliisien huutoa ja koitin kiriä vauhtia niin paljon, kun polveni antoi periksi.
Lopulta olin päässyt menemään  syvälle metsää ja en enää kuullut poliisien huutoa.
Itse asiassa en enää kuullut mitään, paitsi pienen tuulen ja linnun laulun.
Romahdin maahan olin avuton.
Adrenaliinitasoni laski ja se nosti takaisin polveni kivun. Huusin tuskissani.
Hivutin housu hieman ylös nähdäkseni haavan ja kauhukseni huomasin, että polveni oli ihan paskana.
 En kyllä selviäsi muutamaa päivää täällä minun oli pakko päästä jonnekin turvaan.
Otin maasta kepin ja katkoin siitä itselleni kävelykepin tukeakseni kipeää polveani ja jatkoin matkaani.
Olin liikkunut metsässä jo kolmisen tuntia ja enkä ollut vieläkään löytänyt itseäni sivilisaation pariin.
Ei suomessa voi olla näin suuria metsiä.
Pysähdyin olin varma, että kuulin jotain.
”Kyllä!... ” tuosta äänestä en voinut erehtyä ne olivat selvästi koiran haukuntaa.
Minulle iski paniikki aloin räpiköimään metsässä, kuin haavoittunut sorsa. Koiran haukunta koveni ja koveni. Oliko tässä nyt loppuni?
Näin edessäni pienen harjun ja lähdin ryntäämän sitä kohti, että sieltä pääsisin koiria karkuun.
Lähdin kiipeämään, mutta harmikseni huomasin, että ei se onnistunut minulta kauhean hyvin ja samassa puskan takaa hyppäsi vihainen koira ja hyökkäsi jalkaani kiinni ja alkoi repimään minua takaisin alas. Koitin potkia, mutta koira ei päästänyt irti.
Puskasta hyppäsi toinen koira ja lähti auttamaan toveriaan.  Olin avuton.
Yritin huitoa kepillä koiria, mutta toinen heistä sai kepistäni kiinni ja repi sen kädestäni.
Kaukaa alkoi kuulua ihmisten puhetta.
Toinen koira tarttui minua kädestä kiinni ja alkoi pura.
Tein vastahyökkäyksen ja lähdin puremaan koiraa niskaan.
Siihen koira vastasi ulinalla. Purin niin kovaa kun leukalihaksista irti sain ja huomasin kuinka koiran oma ote alkoi hellitä, mutta edessäni näin, kun poliisipartio saapui minua kohti ja näkivät kauhukseen mitä olin tekemässä. Yksi poliiseista juoksi minua kohti. Katsoin häntä murhaavasti ja hän nosti aseen peränsä ja iski minua suoraan otsaan. Vinttini pimeni.